Kuollut 26.07.2021
Jeilin Peikkomieli
|
"Peikko"
s. 15.11.2018, Suomi suomenhevonen, ori musta, 157cm VH18-018-2139 kasv. Jeili om. Myrskylä, VRL-08179 yleispainotteinen, Vaativa B / 120cm |
♡ 20.12.2018 palkittu Suomenhevosvarsojen laatuarvostelussa palkinnolla SV-I (32,95p)
♡ 20.05.2019 palkittu Toukokuun kantakirjaustilaisuudessa palkinnolla KTK-II (76p)
♡ 30.06.2021 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I (104p)
♡ 30.06.2021 palkittu Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla KRJ-I (106,5p)
♡ 20.05.2019 palkittu Toukokuun kantakirjaustilaisuudessa palkinnolla KTK-II (76p)
♡ 30.06.2021 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I (104p)
♡ 30.06.2021 palkittu Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla KRJ-I (106,5p)
Jeilin myynneistä bongasin potentiaalisen orivarsan. Otin pikaisesti yhteyttä Jeilin omistajaan Serenaan ja tiedustelin suomenhevosen ostamista. Paljastui, että olin ollut liian hidas ja ori oli jo myyty toisaalle. Olin jo lopettamassa pettyneenä puhelua, kun Serena mainitsi, että heillä on hiljaisessa myynnissä eräs toinenkin ori, joka saattaisi minua kiinnostaa.
Matkustin Jeiliin oria katsomaan. Musta, keskikokoinen orivarsa seisoi mutaisessa tarhassa ryhdikkäänä ja uteliaan oloisena. "Isä on nippanappa pienhevonen, mutta ei tämä kyllä pienhevoseksi jää... Enempi on emäänsä tullut", Serena totesi, kun orivarsa lähti ravaamaan tarhan vierustaa häntä korkealla. Kieltämättä, ori oli vaikuttava ilmestys ja niinkin nuorena sillä oli selkeästi erottuvat lihakset ja tasapainoinen rakenne.
Vaikka olin silloin pettynyt, ettei alkuperäinen kiinnostuksenkohteeni ollut se, joka trailerin perässä nökötti kotimatkalla, niin näin jälkiviisaana voidaan todeta, että tässä kävi kyllä oikea onnenpotku, että saatiin Jeilin Peikkomieli meille Myrskylään.
Luonnekuvaus
Peikko on luonteeltaan jotain hätäisen ja energisen isänsä ja happaman ja sisäänpäinkääntyneen emänsä väliltä. Peikko ei ole koskaan perustanut uusista ihmisistä ja minullekin se piti aikansa kyräilyä, ennen kuin hyväksyi uudeksi ihmisekseen. Vieläkin Peikko on pidättyväinen ja jäykkä muutamien tallityöntekijöiden kanssa, sillä orin lähipiiriin ei mahdu kuin muutama ihminen. Niille muutamalle Peikko onkin aivan eri hevonen - hyväntuulinen, innokas ja yhteistyökykyinen.
Hoitotilanteissa Peikon olemus riippuu täysin sitä hoitavasta ihmisestä. Sanotaankin, että hevonen on ihmisen peili ja Peikon kohdalla se ainakin pitää täysin paikkansa. Kireänä ja kiukkuisena talliin mentäessä vastassa on aivan varmasti yhtä kireä ja kahta kiukkuisempi ukko, mutta sen sijaan hyvinä päivinä Peikkokin on hyväntuulinen ja rento. Nyt puhutaan tietenkin niistä Peikon omista ihmisistä - jos joku vieraampi lähtee Peikkoa käsittelemään, on Peikko epäluuloisen oloinen, jäykkä ja epäsosiaalinen möykky karsinan nurkassa. Vaikka Peikko ei selkeästi nauti vieraiden kanssa samassa tilassa olemisesta, ei se kuitenkaan tee mitään. Luulempa, että suurin osa Peikon epäluulosta johtuu saaliseläimen luontaisesta arkuudesta - se ei osaa lukea vierasta ihmistä eikä tiedä miten tilanteeseen pitäisi suhtautua. Siinä missä joku muu hevonen ymmärtää nopeasti, että ihminen kuin ihminen on kaveri, Peikolle on jäänyt sisäänrakennettu varautuneisuus jostain ammoisilta preerian ajoilta. Joka tapauksessa Peikon hoito sujuu usein ongelmitta, se nostaa kaviot moitteetta ja hyväksyy varusteet päällensä ilman vastalauseita. Kengittäjän ja eläinlääkärin kanssa hommat sujuvat, kunhan vierellä on tuttu ihminen. Ja sen tutun ihmisen on myös oltava koko ajan läsnä, sillä Peikko todistetusti saa aikaiseksi paniikin, jos joutuu jäämään kahdestaan epämukavia juttuja tekevän eläinlääkärin kanssa.
Satulan alla Peikko on omanlaisensa kaveri. Siinä mielessä se on oikein mukava ratsu, että sen molemmat päät pysyvät maassa yhtä aikaa suurimman osan ajasta enkä usko, että se edes tietää, mitä pukittaminen tarkoittaa. Sen sijaan Peikolla on tapana kerätä niin paljon kierroksia, että vaikka kuinka se yrittää kuunnella, mitä ratsastaja haluaisi sen tekevän, toteutus saattaa vähän levahtaa käsiin. Vahvana hevosena Peikon kuumentuminen näkyy yleensä ohjalle painamisena ja apujen läpijuoksemisena. Peikkoa ratsastaessa täytyykin hioa kyllästymiseen asti apuja läpi, jotta Peikon herkkyys saadaan esiin. Siirtymiset ovat olleet hyvät keino saada Peikko alkulämmittelyssä kuulolle, mutta ratsastajan täytyy muistaa ratsastaa aktiivisesti Peikkoa koko ajan. Helppoa Peikon ratsastaminen ei siis ole, eikä ole poikkeuksellista, että tunnin jälkeen ratsastaja on enemmän hiessä ja puhki kuin hevonen itse.
Kun yhteistyö saadaan (miljoonien) toistojen jälkeen toimimaan, Peikko yllättää osaamisellaan. Ihan joka ihmisen kanssa Peikko ei taivu parhaimpaansa, joten pitkäjänteinen treenaus palkitsee sinnikkään ratsastajan. Aluksi Peikon kanssa ajateltiin painotuksen olevan esteillä, jossa se on hyvällä ilmavaralla hyppäävä, eteenpäinpyrkivä ja innokas ratsu, mutta vanhemmiten Peikon koulupotentiaalikin nousi esiin. Peikosta löytyi ihan uudenlaista liikettä ja etenkin orin lisätty ravi saa katsojat huokailemaan. Musta ori on näyttävä ilmestys tanssahdellessaan kouluradalla ja vaikka se onkin rakenteeltaan jykevä suomenhevonen, onnistuu se kuitenkin saamaan liikkeensä näyttämään kevyiltä ja huolettomilta. Huonojakin päiviä kyllä mahtuu sekaan, jolloin Peikko on kuin tukilla ratsastaisi ja se kuuroutuu avuille, etenkin niille hidastaville ja kokoaville. Peikon tunteva ratsastaja kuitenkin tunnistaa nopeasti onko Peikko millaisella tuulella ja ehkä onnistuu pelastamaan päivän. Esteradalla Peikolla on taipumusta kuumua enemmän ja sen ratsastajalta vaaditaan hurjapäisyyden lisäksi myös hyvää ratsastustaitoa. Peikolla on potentiaalia ja paljon, mutta perusratsastus on oltava kunnossa ennen isoihin esteisiin siirtymistä, sillä muuten lopputuloksena on fiasko ja mahdolisesti ruumiita.
Hoitotilanteissa Peikon olemus riippuu täysin sitä hoitavasta ihmisestä. Sanotaankin, että hevonen on ihmisen peili ja Peikon kohdalla se ainakin pitää täysin paikkansa. Kireänä ja kiukkuisena talliin mentäessä vastassa on aivan varmasti yhtä kireä ja kahta kiukkuisempi ukko, mutta sen sijaan hyvinä päivinä Peikkokin on hyväntuulinen ja rento. Nyt puhutaan tietenkin niistä Peikon omista ihmisistä - jos joku vieraampi lähtee Peikkoa käsittelemään, on Peikko epäluuloisen oloinen, jäykkä ja epäsosiaalinen möykky karsinan nurkassa. Vaikka Peikko ei selkeästi nauti vieraiden kanssa samassa tilassa olemisesta, ei se kuitenkaan tee mitään. Luulempa, että suurin osa Peikon epäluulosta johtuu saaliseläimen luontaisesta arkuudesta - se ei osaa lukea vierasta ihmistä eikä tiedä miten tilanteeseen pitäisi suhtautua. Siinä missä joku muu hevonen ymmärtää nopeasti, että ihminen kuin ihminen on kaveri, Peikolle on jäänyt sisäänrakennettu varautuneisuus jostain ammoisilta preerian ajoilta. Joka tapauksessa Peikon hoito sujuu usein ongelmitta, se nostaa kaviot moitteetta ja hyväksyy varusteet päällensä ilman vastalauseita. Kengittäjän ja eläinlääkärin kanssa hommat sujuvat, kunhan vierellä on tuttu ihminen. Ja sen tutun ihmisen on myös oltava koko ajan läsnä, sillä Peikko todistetusti saa aikaiseksi paniikin, jos joutuu jäämään kahdestaan epämukavia juttuja tekevän eläinlääkärin kanssa.
Satulan alla Peikko on omanlaisensa kaveri. Siinä mielessä se on oikein mukava ratsu, että sen molemmat päät pysyvät maassa yhtä aikaa suurimman osan ajasta enkä usko, että se edes tietää, mitä pukittaminen tarkoittaa. Sen sijaan Peikolla on tapana kerätä niin paljon kierroksia, että vaikka kuinka se yrittää kuunnella, mitä ratsastaja haluaisi sen tekevän, toteutus saattaa vähän levahtaa käsiin. Vahvana hevosena Peikon kuumentuminen näkyy yleensä ohjalle painamisena ja apujen läpijuoksemisena. Peikkoa ratsastaessa täytyykin hioa kyllästymiseen asti apuja läpi, jotta Peikon herkkyys saadaan esiin. Siirtymiset ovat olleet hyvät keino saada Peikko alkulämmittelyssä kuulolle, mutta ratsastajan täytyy muistaa ratsastaa aktiivisesti Peikkoa koko ajan. Helppoa Peikon ratsastaminen ei siis ole, eikä ole poikkeuksellista, että tunnin jälkeen ratsastaja on enemmän hiessä ja puhki kuin hevonen itse.
Kun yhteistyö saadaan (miljoonien) toistojen jälkeen toimimaan, Peikko yllättää osaamisellaan. Ihan joka ihmisen kanssa Peikko ei taivu parhaimpaansa, joten pitkäjänteinen treenaus palkitsee sinnikkään ratsastajan. Aluksi Peikon kanssa ajateltiin painotuksen olevan esteillä, jossa se on hyvällä ilmavaralla hyppäävä, eteenpäinpyrkivä ja innokas ratsu, mutta vanhemmiten Peikon koulupotentiaalikin nousi esiin. Peikosta löytyi ihan uudenlaista liikettä ja etenkin orin lisätty ravi saa katsojat huokailemaan. Musta ori on näyttävä ilmestys tanssahdellessaan kouluradalla ja vaikka se onkin rakenteeltaan jykevä suomenhevonen, onnistuu se kuitenkin saamaan liikkeensä näyttämään kevyiltä ja huolettomilta. Huonojakin päiviä kyllä mahtuu sekaan, jolloin Peikko on kuin tukilla ratsastaisi ja se kuuroutuu avuille, etenkin niille hidastaville ja kokoaville. Peikon tunteva ratsastaja kuitenkin tunnistaa nopeasti onko Peikko millaisella tuulella ja ehkä onnistuu pelastamaan päivän. Esteradalla Peikolla on taipumusta kuumua enemmän ja sen ratsastajalta vaaditaan hurjapäisyyden lisäksi myös hyvää ratsastustaitoa. Peikolla on potentiaalia ja paljon, mutta perusratsastus on oltava kunnossa ennen isoihin esteisiin siirtymistä, sillä muuten lopputuloksena on fiasko ja mahdolisesti ruumiita.
Sukutaulu & jälkeläiset
|
|
|
19.03.2019 sh t.
31.05.2019 sh o. 13.09.2019 sh t. 09.02.2020 sh o. |
SV-I, KTK-III, ERJ-I, KRJ-I
SV-I, KTK-II KTK-II |
Kilpailukalenteri
ERJ-sijoituksia 39, joista voittoja 6
|
11.01.2019 ERJ Hornanhovi - 120cm - 2/30
13.01.2019 ERJ Safiiritiikerin Kilpailukeskus - 120cm - 3/30 14.01.2019 ERJ Hornanhovi - 120cm - 1/30 15.01.2019 ERJ Hornanhovi - 120cm - 2/30 16.01.2019 ERJ Hornanhovi - 120cm - 5/30 17.01.2019 ERJ Hornanhovi - 120cm - 3/30 18.01.2019 ERJ Hornanhovi - 120cm - 3/30 19.01.2019 ERJ Hornanhovi - 120cm - 3/30 21.01.2019 ERJ Hornanhovi - 120cm - 3/30 24.01.2019 ERJ Safiiritiikerin Kilpailukeskus - 120cm - 4/30 26.01.2019 ERJ Hornanhovi - 120cm - 2/30 28.01.2019 ERJ Hornanhovi - 120cm - 3/30 01.02.2019 ERJ Kuuran Suomenratsut - 120cm - 4/34 01.02.2019 ERJ Kuuran Suomenratsut - 120cm - 3/34 06.02.2019 ERJ Kuuran Suomenratsut - 120cm - 5/34 16.02.2019 ERJ Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 6/50 28.02.2019 ERJ Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 1/50 12.03.2019 ERJ Rósgarður - 110cm - 8/88 18.03.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 120cm - 5/40 20.03.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 120cm - 2/40 |
01.04.2019 ERJ Lupsakan Suomehevoset - 110cm - 1/30
08.04.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 120cm - 5/40 08.04.2019 ERJ Lupsakan Suomenhevoset - 110cm - 4/30 13.04.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 120cm - 5/40 16.04.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 120cm - 4/40 27.04.2019 ERJ Rosgardur - 110cm - 10/100 04.05.2019 ERJ Lupsakan Suomenhevoset - 110cm - 2/30 08.05.2019 ERJ Lupsakan Suomenhevoset -110cm - 1/30 04.06.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 120cm - 5/46 05.06.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 120cm - 1/46 08.06.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 120cm - 7/46 18.06.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 120cm - 2/46 20.06.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 120cm - 3/46 24.07.2019 ERJ Syyn Kartano - 110cm - 2/40 27.07.2019 ERJ Syyn Kartano - 110cm - 5/40 28.07.2019 ERJ Syyn Kartano - 110cm - 4/40 05.01.2020 ERJ KIlpailukeskus Lupin - 110cm - 7/65 13.01.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 110cm - 1/65 26.12.2020 ERJ KK Bailador - 110cm - 2/40 |
KRJ-sijoituksia 53, joista voittoja 14
|
01.01.2019 KRJ Prime Sporthorses - Vaativa B - 1/35
11.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 4/30 13.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 1/30 13.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 1/30 14.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 5/30 14.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 1/30 14.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 3/30 16.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 2/30 16.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 5/30 17.01.2019 KRJ Safiiritiikerin Kilpailukeskus - Vaativa B - 5/30 19.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 2/30 21.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 4/30 23.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 5/30 24.01.2019 KRJ Tiiron Ratsutalli - Vaativa B - 6/40 24.01.2019 KRJ Safiiritiikerin Kilpailukeskus - Vaativa B - 1/30 28.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 3/30 30.01.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 2/30 31.01.2019 KRJ Safiiritiikerin Kilpailukeskus - Vaativa B - 5/30 01.02.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 5/30 01.02.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 1/30 01.02.2019 KRJ Cadogan Ponies - Vaativa B - 4/30 01.02.2019 KRJ Haavelaakso - Helppo A - 4/30 02.02.2019 KRJ Huvitus - Helppo A - 1/30 02.02.2019 KRJ Cadogan Ponies - Vaativa B - 2/30 02.02.2019 KRJ Cadogan Ponies - Vaativa B - 1/30 04.02.2019 KRJ Huvitus - Helppo A - 5/30 05.02.2019 KRJ Haavelaakso - Helppo A - 4/30 |
06.02.2019 KRJ Haavelaakso - Helppo A - 3/30
06.02.2019 KRJ Cadogan Ponies - Vaativa B - 5/30 07.02.2019 KRJ Cadogan Ponies - Vaativa B - 1/30 09.02.2019 KRJ Huvitus - Helppo A - 2/30 11.02.2019 KRJ Huvitus - Helppo A - 4/30 11.02.2019 KRJ Cadogan Ponies - Vaativa B - 5/30 11.02.2019 KRJ TIiron Ratsutalli - Helppo A - 3/40 11.02.2019 KRJ Team J&K - Vaativa B - 1/40 12.02.2019 KRJ Cadogan Ponies - Vaativa B - 2/30 12.02.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 2/30 13.02.2019 KRJ Team J&K - Vaativa B - 4/40 13.02.2019 KRJ Team J&K - Vaativa B - 1/40 14.02.2019 KRJ Cadogan Ponies - Vaativa B - 1/30 14.02.2019 KRJ Huvitus - Helppo A - 4/30 14.02.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 2/30 14.02.2019 KRJ Decnen Virtuaaliset - Helppo A - 2/30 16.02.2019 KRJ Cadogan Ponies - Vaativa B - 2/30 17.02.2019 KRJ Huvitus - Helppo A - 5/30 18.02.2019 KRJ Huvitus - Helppo A - 2/30 19.02.2019 KRJ Huvitus - Helppo A - 5/30 20.02.2019 KRJ Team J&K - Vaativa B - 5/40 21.01.2019 KRJ Haavelaakso - Helppo A - 1/30 25.02.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 5/30 27.02.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 1/30 01.03.2019 KRJ Hornanhovi - Vaativa B - 4/30 01.03.2019 KRJ Haavelaakso - Helppo A - 5/30 |
Päiväkirja & valmennukset
14.03.2019 Kouluvalmennus (Kosti Holm EVM)
|
Ikitotisella kouluvalmentajalla Kosti Holmilla oli yksi soft spot ja se oli meidän Peikko. Tiesin sen siitä, että olin käynyt Kostin valmennuksissa monella eri hevosella ja tullut siihen tulokseen, että Peikon kanssa saimme puolet enemmän anteeksi kuin yhdenkään muun ratsun kanssa. Tälläkin kertaa Kosti oli normaalia puheliaammalla tuulella, kun hän kehaisi Peikon jäntevää olemusta. Oli kuulemma harkinnut Peikkoa omalle tammalleenkin, mikä oli mielestäni aikamoinen kohteliaisuus Pohjois-Karjalan johtavalta koulusuomenhevoskasvattajalta. Vaikka harkinnan asteelle koko asia jäikin.
Niin tai näin, tänään ei ollut Peikon päivä sitten alkuunkaan. Ori oli leväällään kuin Jokisen eväät enkä tuntunut saavan siihen minkäänlaista kontaktia alkuvalmennuksesta. Se johtui varmasti alkaneesta keväästä, sillä Peikko oli jaksanut huudella äänensä käheäksi jokaiselle ohikulkevalle tammalle. Lisäksi minä istuin Kostin kertoman mukaan ihan päin prinkkalaa, lantio oli jäykkä ja keskivartalossa ei ollut minkäänlaista hallintaa. Tämän kyllä uskoin mukisematta ja tunnin teemaksi vaihtui lennosta ratsastajan istunnan korjaaminen, vaikka aluksi oli ollut tarkoitus treenata laukanvaihtoja. Kävi niin, että kun Kostin vinkkien avulla suoristettiin vinossa oleva lantio ja rauhoitettiin vispaavat kädet, alkoi Peikkokin toimia. Niin sai taas katsoa itseään peiliin ja todeta, että kuntosali ja kehonhallintatreenit oli otettava takaisin omaan kalenteriin, jos mielin joskus päästä hevosteni kanssa eteenpäin ratsastuksellisesti. |
|
03.06.2020 Uittoreissulla
Peikko ei varsinaisesti ole sellainen hevonen, jonka kanssa on hauska puuhailla niitä näitä. Se on enemmänkin suoran toiminnan mies, joka arvostaa myös paljon omaa aikaa omassa tarhassaan. Siksipä kesäisille maastoretkille ei usein ensimmäisenä valita Peikkoa, etenkään jos se sisältää hassuttelua. Kyllä ori maastoilusta muuten tykkää, kunhan mennään mieltäpiristävä lenkki ja päästään purkamaan energioita kunnon laukkasuorilla. Tänään oli kuitenkin luvassa uittoreissu, sillä piinaava alkukesän helle oli kurittanut Myrskylässä jo parin viikon verran. Peikko alkoi mustan kuontalonsa kanssa näyttää sen verran tukalalta, että ajattelin virkistävän pulahduksen helpottavan sen oloa.
En laittanut satulaa, vaan kipusin jakkaralta Peikon selkään. Ori steppaili paikallaan ja pyynnöstä lähti keinuvalla ja vähän kiireisellä käynnillä kohti varjoisaa metsäpolkua. Kello ei ollut vielä puolta päivääkään, mutta aurinko lämmitti silti jo kuumasti ohuen pilviharson takaa. Kaksi paarmaa jahtasivat itsepäisesti meitä, kunnes pääsimme kuusikon suojaan, jolloin ne luovuttivat ja pörräsivät matkoihinsa. Peikon kavioiden kumina katosi pehmeälle neulasmatolle ja se päristi kuuluvasti ilmaa sieraimistaan.
Myrskylän lähellä on oikein kiva pieni kirkasvetinen järvi, johon on ruopattu hiekkaranta eläinten uittamista varten. Toisella puolen järveä on laituri ihmisiä varten ja tälläkin hetkellä laiturilta hyppeli veteen pari nuorta poikaa nauraen iloisesti. Tapansa mukaan Peikko katsoi vastarannalle paheksuen moista riekkumista, mutta unohti nopeasti metelöinnin, kun huomasi rannassa kasvavan mehukkaita ruohotupsuja. Annoin Peikon kastella kavionsa rauhassa ja totutella viileään veteen ennen kuin pyysin oria syvemmälle veteen. Peikko pulahti reippaasti järveen ja ui korvat veikeästi heiluen rantaviivaa pitkin. Polskin vieressä rauhallisin vedoin ja nautin kauniista kesäisestä päivästä.
Uinnin jälkeen Peikko viihtyi pitkään seisomassa rantavedessä ja kuopsuttelemassa vettä sinne tänne. Ori nautti selkeästi viilennyksestä ja annoin sen häärätä rauhassa omia juttujaan. Nojasin Peikon selässä taaksepäin ja annoin auringon lämmittää kasvojani. Minnekään ei ollut kiire, tai ainakaan en halunnut muistella velvollisuuksia, jotka odottivat Myrskylän tontilla.
En laittanut satulaa, vaan kipusin jakkaralta Peikon selkään. Ori steppaili paikallaan ja pyynnöstä lähti keinuvalla ja vähän kiireisellä käynnillä kohti varjoisaa metsäpolkua. Kello ei ollut vielä puolta päivääkään, mutta aurinko lämmitti silti jo kuumasti ohuen pilviharson takaa. Kaksi paarmaa jahtasivat itsepäisesti meitä, kunnes pääsimme kuusikon suojaan, jolloin ne luovuttivat ja pörräsivät matkoihinsa. Peikon kavioiden kumina katosi pehmeälle neulasmatolle ja se päristi kuuluvasti ilmaa sieraimistaan.
Myrskylän lähellä on oikein kiva pieni kirkasvetinen järvi, johon on ruopattu hiekkaranta eläinten uittamista varten. Toisella puolen järveä on laituri ihmisiä varten ja tälläkin hetkellä laiturilta hyppeli veteen pari nuorta poikaa nauraen iloisesti. Tapansa mukaan Peikko katsoi vastarannalle paheksuen moista riekkumista, mutta unohti nopeasti metelöinnin, kun huomasi rannassa kasvavan mehukkaita ruohotupsuja. Annoin Peikon kastella kavionsa rauhassa ja totutella viileään veteen ennen kuin pyysin oria syvemmälle veteen. Peikko pulahti reippaasti järveen ja ui korvat veikeästi heiluen rantaviivaa pitkin. Polskin vieressä rauhallisin vedoin ja nautin kauniista kesäisestä päivästä.
Uinnin jälkeen Peikko viihtyi pitkään seisomassa rantavedessä ja kuopsuttelemassa vettä sinne tänne. Ori nautti selkeästi viilennyksestä ja annoin sen häärätä rauhassa omia juttujaan. Nojasin Peikon selässä taaksepäin ja annoin auringon lämmittää kasvojani. Minnekään ei ollut kiire, tai ainakaan en halunnut muistella velvollisuuksia, jotka odottivat Myrskylän tontilla.
19.09.2020 Estevalmennus (valmentaja Pirre Finnbacka EVM)
Syksy oli saapunut pitkän kesän jäljiltä ja sitä hyömyä myös valmennukset. Peikko oli lomaillut elokuussa ja nyt oli tarkoitus ottaa ori takaisin treeniin. Pirre Finnbacka oli yksi luottovalmentajistamme ja arvokkaasti harmaantunut rouva Finnbacka olikin saapunut Myrskylään viikottaiselle valmennusreissulle. Peikko oli laidunlomansa jälkeen ollut vähän haastavasti motivoitavissa tavoitteelliseen treeniin, sillä se oli päässyt rennonletkeään kesäfiilikseen. Tänäänkin sain kuluttaa hyvän tovin valmennuksesta eteenpäinratsastukseen, mikä ei yleensä ole Peikon kanssa ollut juurikaan tarpeen.
"Hyvä, nyt se alkaa heräillä hiljalleen", Pirre tuumasi, kun Peikko alkoi heilutella häntää ja polkea alleen tomerammin. Tehtävänä oli avotaivutukset ja Pirre ohjeisti ratsastamaan ensin pitkän sivun avotaivutuksessa, jonka jälkeen pitkään sivuun ratsastettiin puolikas voltti ja voltilta siirryttiin takaisin uralle pohkeenväistöllä. Näin ollet avotaivutukset tulivat tasaisesti molempiin kierroksiin. "Nyt tärkeää on, että Peikko ottaa takaosaa kunnolla alle", Pirre muistutti, kun lähdimme etenemään uraa pitkin avotaivutuksessa. Peikon vauhti meinasi hyytyä, jolloin Pirre pyysi aktivoimaan oria ulkopohkeella. Sisäpohje ei kuitenkaan ollut tarpeeksi napakka, joten Peikko karkasi pois uralta. "Sisäpohkeeseen vahvuutta ja katse eteen!" Pirre ohjeisti. Tuntui, kuin olisin ratsastanut täitä tervassa. "Jos hevonen tuntuu tahmealta, ratsasta ennen seuraavaa avoa pääty-ympyrä, jossa aktivoit Peikkoa reippaasti ravissa eteenpäin. Ei haittaa, vaikka se vähän kuumuisikin."
Muutaman toiston jälkeä Peikko alkoi edetä vähän enemmän omalla moottorilla, jolloin myös sen taivuttaminen ja vauhdin säilyttäminen helpottui. "Joo! Hienosti alkaa löytyä muotoa", Pirre kehaisi ja antoi luvan siirtyä välikäynteihin. "Päätetään valmennus vielä takaosan aktivoimiseen, eli voit siirtyä pääty-ympyrälle. Aseta kevyesti ja säilytä hyvä tempo. Ympyrän avoimella sivulla ratsasta pohkeenväistöä koko sivun ajan, jonka jälkeen suorista hevonen ja ratsasta jälleen kevyessä astuksessa. Alkuun voit tulla käynnissä", Pirre antoi ohjeita seuraavaan tehtävään. "Voit ottaa vähän temponvaihteluita askeleen sisällä ja sitä kautta aktivoida Peikkoa hieman aktiivisempaan käyntityöskentelyyn. Joo, hyvä nyt näyttää paremmalta." Peikko askelsi ryhdikkäämmin kuin alkutunnista ja aloin olla tyytyväinen sen liikkeeseen. Avotaivutuksista vertynyt Peikko asettui kauniisti ja väisti pohjetta herkästi. Valmennus oli hyvä lopetella hyvään fiilikseen, joka valtasi sekä minut että Peikon.
"Hyvä, nyt se alkaa heräillä hiljalleen", Pirre tuumasi, kun Peikko alkoi heilutella häntää ja polkea alleen tomerammin. Tehtävänä oli avotaivutukset ja Pirre ohjeisti ratsastamaan ensin pitkän sivun avotaivutuksessa, jonka jälkeen pitkään sivuun ratsastettiin puolikas voltti ja voltilta siirryttiin takaisin uralle pohkeenväistöllä. Näin ollet avotaivutukset tulivat tasaisesti molempiin kierroksiin. "Nyt tärkeää on, että Peikko ottaa takaosaa kunnolla alle", Pirre muistutti, kun lähdimme etenemään uraa pitkin avotaivutuksessa. Peikon vauhti meinasi hyytyä, jolloin Pirre pyysi aktivoimaan oria ulkopohkeella. Sisäpohje ei kuitenkaan ollut tarpeeksi napakka, joten Peikko karkasi pois uralta. "Sisäpohkeeseen vahvuutta ja katse eteen!" Pirre ohjeisti. Tuntui, kuin olisin ratsastanut täitä tervassa. "Jos hevonen tuntuu tahmealta, ratsasta ennen seuraavaa avoa pääty-ympyrä, jossa aktivoit Peikkoa reippaasti ravissa eteenpäin. Ei haittaa, vaikka se vähän kuumuisikin."
Muutaman toiston jälkeä Peikko alkoi edetä vähän enemmän omalla moottorilla, jolloin myös sen taivuttaminen ja vauhdin säilyttäminen helpottui. "Joo! Hienosti alkaa löytyä muotoa", Pirre kehaisi ja antoi luvan siirtyä välikäynteihin. "Päätetään valmennus vielä takaosan aktivoimiseen, eli voit siirtyä pääty-ympyrälle. Aseta kevyesti ja säilytä hyvä tempo. Ympyrän avoimella sivulla ratsasta pohkeenväistöä koko sivun ajan, jonka jälkeen suorista hevonen ja ratsasta jälleen kevyessä astuksessa. Alkuun voit tulla käynnissä", Pirre antoi ohjeita seuraavaan tehtävään. "Voit ottaa vähän temponvaihteluita askeleen sisällä ja sitä kautta aktivoida Peikkoa hieman aktiivisempaan käyntityöskentelyyn. Joo, hyvä nyt näyttää paremmalta." Peikko askelsi ryhdikkäämmin kuin alkutunnista ja aloin olla tyytyväinen sen liikkeeseen. Avotaivutuksista vertynyt Peikko asettui kauniisti ja väisti pohjetta herkästi. Valmennus oli hyvä lopetella hyvään fiilikseen, joka valtasi sekä minut että Peikon.
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE
Hevosen kuvat © VV (rakenne), ransu.kuvat.fi (ensimmäiset liikekuvat & pääkuva), AK Vapaasti (kaksi viimeistä liikekuvaa)
Hevosen kuvat © VV (rakenne), ransu.kuvat.fi (ensimmäiset liikekuvat & pääkuva), AK Vapaasti (kaksi viimeistä liikekuvaa)
